Kyberturvaa vailla?
Kyberturvallisuuden opiskelu voinee herättää ristiriitaisia tunteita. Ideaalimaailmassa koko aihetta ei tarvitsisi liiemmälti opiskella, koska kukaan ei yrittäisi väärinkäyttää tietoa, krakkeroida järjestelmiä tai lamauttaa yrityksen, sairaalan tai valtion viraston toimintaa palvelunestohyökkäyksillä. Ideaalimaailma sikseen, todellisessa maailmassa huonoja uutisia puutteellisesta tietoturvasta, inhimillisistä virheistä sekä pahantahtoisista tietomurroista saa lukea ellei päivittäin, niin ainakin viikoittain. Viimeisimpänä tapauksena tällä viikolla uutisoitu bitcoin-kiristys psykoterapiakeskuksen asiakastiedoista, joita joku tällä hetkellä törkeästi julkaisee tor-verkossa. Kyberturvallisuuden opiskelu on siis selkeästi tarpeellista ja tarve tuskin vähenee tulevaisuudessa. Kuten kyberturvallisuuskurssin kouluttaja Jani jo mainitsikin, teollisuudessa on käytössä vielä paljon ohjausjärjestelmiä, jotka ovat vanhoja, eivätkä täten täytä nykyajan tietoturvavaatimuksia. Aiemmin teollisuudessa oli hyvinkin eroteltu verkossa olevat järjestelmät ja laitteiden ohjausjärjestelmät, eivätkä ohjausjärjestelmät välttämättä olleet verkossa tai ainakaan niihin ei päässyt ulkoverkosta.
Nykyään tilanne on toinen ja etenkin vanhempien (ja joskus uudempienkin) ohjausjärjestelmien tietoturvasta saattaa löytyä puutteita, jos tietoturvallisuutta on järjestelmää toteutettaessa ylipäänsä mietitty lainkaan. Esineiden internetin aikakaudella verkkoon liitettyjen laitteiden keräämä data voi olla erittäin arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan esimerkiksi optimoida teollisuuden laitteiden ja prosessien käyttöä ja näin vähentää päästöjä tai tehostaa tuotantoa. Kuten Deloitten lehdistötiedotteesta selviää, Cyber Secure Manufacturing in 2021 -tutkimuksen mukaan ”Suomalaiset teollisuusyritykset arvioivat lähivuosien merkittävimmiksi tietoturvauhkiksi esineiden internetiin ja teollisuuden digitalisaatioon liittyvät riskit.” Mikäli kyberturvallisuus teollisuuden ohjainlogiikoissa kiinnostaa, on siihen Skaala-hankkeen puitteissa tulossa koulutusta heti marraskuun alussa.
SKAALA-hankkeessa on muutenkin menossa kiireinen syksy, koulutuksia on tarjolla vielä laidasta laitaan metallien väsymisestä robotiikkaan ja konenäöstä asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja tuotekehitysprosesseihin. Monissa maakunnissa kiihtyvä koronatilanne voi tosin vielä muuttaa tarjontaa, mikäli kontaktikoulutusta ei voida järjestää. Suurimman osan koulutuksista tosin voi suorittaa myös etänä. Vuoden 2020 koko koulutustarjontaan voi tutustua tarkemmin SKAALA-hankkeen verkkosivuilla.
Kaikki SKAALA-hankkeen koulutukset ovat vuoden 2020 ajan ilmaisia kerryttäen De minimis –tukea yrityksille (De minimis –tuesta löydät lisätietoa hankkeen sivuilta). Hankkeen koulutusten sisältö on räätälöity yritysten tarpeisiin, sillä koulutukset on suunniteltu yritysten haastattelutulosten perusteella. Lisäksi hankkeen koulutusten järjestäjinä toimivat korkeakoulut, joten koulutusten opinnollistaminen opintopisteiksi esimerkiksi käynnissä oleviin tai tuleviin opintoihin on helppoa.
Mukavaa (ja koulutustentäyteistä) syksyä kaikille!
Kirjoittaja: Sanna Määttä, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu