Funikulaarilla huipulle – huvittavaa ja hämmentävää
Terveisiä Turusta! Oletko ollut jo funikulaarin kyydissä? Uutisissa ja somessa hilpeyttä herättänyt kaupunkimme uusi funikulaari toimii[1] ja kävin syksyllä kokeilemassa miltä matkanteko ylös rinnettä tuntuisi. Rinnehissi pääsi perille ilman, että kukaan tai mikään vahingoittui ja se on tietysti pääasia. Kokemuksena matka oli minulle silti huvittava ja hämmentävä, eikä syynä ollut matkan lyhyys vaan hissin käyttöliittymät ja käyttö yleisesti. Hissin sisällä huomion vie kosketusnäyttöä erehdyttävästi muistuttava inforuutu ja sen epäonnistunut käännös, eikä matkustaja ole varma pitäisikö mökki lähettää matkaan painamalla painiketta. Kokenut funikulaarin käyttäjä varoittaa minua koskemasta mihinkään, jotta hissi ei mene taas rikki. Onneksi mahdollisia menosuuntia ei ole kuin yksi ja hissi lähtee automaattisesti liikkeelle.
Käytettävyydestä käyttökokemukseen
Käyttökokemuksella (UX, User Experience) viitataan usein yksilöllisiin tuntemuksiin ja olotiloihin, joita koneiden ja laitteiden käyttäminen meissä käyttäjissä saa aikaan. Kokemuksellisen puolen lisäksi laitteiden käyttöön liittyy usein myös objektiivisempi, tavoitteellisen tekemisen ja siinä onnistumisen arvio, josta voidaan käyttää nimitystä käytettävyys. Funikulaari vei minut perille, vaikka hissin käyttäminen olisi voinut olla tehokkaampaa ja intuitiivisempaa ensikertalaiselle ja siten hissin käyttökokemus parempi. Käytettävyys ja käyttökokemus termien keskiössä ovat laitteen käyttötilanne, siihen liittyvät odotukset, lopputulokset ja koko käyttötilanteen kytkeytyminen käytön ulkopuoliseen toimintaan – itse matkan miellyttävyyteen.
Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, sillä kokonaisvaltainen käyttökokemus rakentuu riittävän käytettävyyden perustalle: Käyttökokemusta eivät pelasta tuotteen upea ulkoasu tai edistykselliset toiminnot, jos nämä eivät ole samalla käytettäviä, siis esimerkiksi saavutettavia, nopeasti opittavia, muistettavia, turvallisia tai riittävän tehokkaita käyttää. Käyttökokemus puolestaan on osa asiakkaan kokonaisvaltaista palvelukokemusta, johon tuotteen käytettävyyden lisäksi sisältyvät kaikki ennen ja jälkeen käyttötilanteen tapahtuvat asiakaskontaktit esimerkiksi huoltojen, varaosatilausten tai asiakaspalvelun muodossa.
Laitteiden muuttuvat käyttöliittymät ja käyttötavat
Viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisenä muutoksen kohteena ovat olleet käyttöliittymät. Älylaitteista tuttu kosketusnäyttö on saanut rinnalleen myös muita suosittuja vuorovaikutuksen muotoja, kuten liike- ja puheohjauksen. Erilaiset liikkeen tunnistavat pelit, laitteen ravistaminen tekstin kumoamiseksi tai Applen Siri ja Amazonin Alexa ovat esimerkkejä näistä uusista vuorovaikutustavoista. Digitaaliset näytöt ja käyttöliittymät ovat yhä enemmän korvanneet fyysisiä painikkeita perinteisissäkin tuotteissa, esimerkiksi kodinkoneissa, autoissa tai vaikkapa työkoneissa. Miksi käyttötavat ja käyttöliittymät muuttuvat nopeasti? Yritykset aktiivisesti etsivät ja hyödyntävät kehittyvää ohjelmistoteknologiaa, missä erityisesti kasvava datan määrä ja jalostaminen hyötykäyttöön on ollut trendinä usean vuoden ajan. Mahdollisuudet luoda laitteisiin uusia ominaisuuksia ja toimintoja vaativat välttämättä muutosta myös laitteen käyttötapoihin ja tiedon esitystapoihin. Toisaalta, kilpailijayritykset joutuvat vastaamaan edelläkävijöiden haasteeseen ja muuttamaan tuotettaan lähes pakon edessä. Käyttökokemus on myös käyttäjän odotusten ja mielikuvien täyttämistä ja osa koko yritysbrändin markkinointia.
Miten laitevalmistajan pitäisi reagoida?
Strategisesti laitteen käytettävyyden ja käyttökokemuksen parantaminen onkin tasapainoilua toimivan ja tykätyn ominaisuuden sekä uuden, muutetun ominaisuuden aiheuttaman käyttäjän mielipahan ja tuottavuuden hetkellisen laskun välillä. Tärkeintä aina on kuitenkin tavoitella käyttötarkoitukseensa sopivaa ratkaisua, jolla luvattu tavoite saavutetaan riittävän tehokkaasti, tuottavasti ja asiakkaat tyytyväisinä pitäen. Tämä edellyttää yritykseltä suunnitelmaa siitä miten oma tuote pidetään jatkossa sekä haluttavana että käyttökelpoisena – toisin sanoen UX strategiaa.
Skaala-hanke järjestää vuoden 2020 aikana pk-yrityksille ilmaisen koulutuksen aiheesta. Pysy ajantasalla ja tilaa uutiskirjeemme!
Kirjoittaja Kimmo Tarkkanen toimii lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa